...di pane... Siksi kait sirkushuvitkin keksittiin. Enkä pane siitä pahakseni. Pientä karnevalismia pitää ollakin. Ja siinä perinteessä vuoden taideviini on ihan paikallaan.
Hauska, luttunen taideviini tänä vuonna. Kiitos rypyttömästä otsasta. - Espanjan kitara ja riistako mielessä? Noin persoonallisen pupun syöminen tuntuisi kuitenkin jotenkin...
Pupuviinin nokka on kovastikin nuuhkittava: aika leveä, tammen sävyinen ja jopa mausteinen. Maku melko runsas, hieman terävä, nuoruudesta kielivä. Ilmeisesti Monastrill vaikuttaa vakavampiin Tempranilloon ja Cabernet Sauvignoniin tehden viinistä varsin helpon. Rypäleisyyttä alussa ja tanniineja ja hapokkuutta lopussa. Ei jaksa kovin avautuvasti kurkun perille saakka. Nyt kelpoinen ateriaviini. Muutamat loikkakaudet pimeän kellarin rauhassa saattaisivat luoda enemmän luonnetta jussiin. Saattaisi jopa saada "sähköt sähkökitaraan" ja hevimmät renessanssisoundit. Nyt melko monta markkaa menee etiketistä - ja oikein onkin, sillä se on vielä pullon paras osa. Mutta taiteeseen kannattaa aina investoida.
Alkuperäinen etiketti: Risto Suomi.