Tietysti kaikki tiedämme mitä pasta on. Ongelma onkin siinä, että pasta on kuin peruna. Vaikka siitä saadaan melkein sillään oivallisia ruokia, todellisuudessa se useimmiten on vain kantoalusta jollekin aterialle. Siksi visaisin viinikysymys kuuluukin: mikä on hyvä pastaviini? Pastahan voi olla tulipippurisen kastikkeen kantava liharuoka, vegaanin mietomaistoinen kasvisateria tai meren erilaisten antimien runsas herkkulautanen, salaattihöystö, sisilialaisen juustopommin hiilihydraatti tai munassa lirutettu makaroonilonkero...

Ehto 1: viinin pitää olla italialaista.
Ehto 2: sen pitää sopia lihan, kalan, vihannesten, äyriäisten, munan ja pelkän vehnäjauhon kanssa - juustosta, kermasta, jogurtista, viilistä, pippurista, öljystä, etikasta, sinapista ja tomaattisoseesta puhumattakaan. Eikä sovi unohtaa valkosipulia, makkaroita, kinkkua, sieniä, sipuleita, salaattia, kurkkua ja paprikaa...

Tämä sangiovese on niin pelkistetyn monipuolinen, että se on pastaviini.
Rubiininpunainen, selkeä, melko tuore viini tuoksuu hivenen mausteille, ja muutenkin melko voimakkaasti. Siinä on suoraselkäinen maku, jossa mukana mukavasti happoisuutta ja hedelmää - puhdasta viinillisyyttä. Ei tammea, ei vaniljaa. Maku tulee suuhun hedelmän- ja viinintäytteisenä ja pysyykin siellä sopivan tovin.
Jos tällä viinillä olisi kehitetympi rakenne, se ei olisi pastaviini. Nyt se on pastalle piste i:iin päälle. - Ja jos ajattelet hintaa, se on yksinkertaisesti piste arveluille!

The simple things in life are almost free.

"Avidly testing reasonably priced wine with a view and a vision in mind."

---